Tästä syystä eurooppalaisissa aurinkosuojatuotteita koskevissa ohjeissa painotetaan erityisesti tasapainoista suojaa sekä UVB- että UVA-säteilyltä. Valmistajien, jotka kehittävät aurinkosuojatuotteita tai kosmetiikkatuotteita, joille väitetään olevan aurinkosuojavaikutus, tulisi siksi arvioida UVA-suojaa asianmukaisilla ja tieteellisesti tunnustetuilla testausmenetelmillä.
Mitä on UVA-säteily?
Auringosta tuleva ultraviolettisäteily jaetaan yleisesti UVA- ja UVB-säteilyyn.
UVB-säteily liittyy läheisesti auringonpolttamiin, ja se on tärkein mitattava säteilytyyppi auringonsuojakerrointa (SPF) määritettäessä.
UVA-säteily tunkeutuu syvemmälle ihoon ja edistää ihon ennenaikaista vanhenemista sekä pitkäaikaisia ihovaurioita. Se on myös osallisena ihosyövän kehittymiseen liittyvissä prosesseissa.
Toisin kuin UVB-säteily, UVA-altistuminen ei aina aiheuta välitöntä näkyvää reaktiota, kuten auringonpolttamaa. Kuluttajat voivat siten altistua merkittävälle määrälle UVA-säteilyä huomaamatta sen vaikutuksia välittömästi.
Tämän vuoksi tehokkaiden aurinkosuojatuotteiden tulisi tarjota suojaa laajalla alueella ultraviolettispektristä.
Miksi UVA-testaus on tarpeen?
Pelkkä SPF-arvo ei riitä osoittamaan, kuinka tehokasta aurinkovoiteen UVA-suojaus on.
Kaksi valmisteita, joilla on sama SPF-arvo, voivat tarjota hyvin eritasoista UVA-suojaa. Käytettyjen UV-suodattimien tyyppi, niiden pitoisuudet, valonkestävyys, jakautuminen valmisteessa sekä iholle muodostuva kalvo voivat kaikki vaikuttaa UVA-suojan tehokkuuteen.
UVA-testaus tuottaa mitattavaa näyttöä lopputuotteen tarjoamasta suojasta.
Komission asetuksen (EU) N:o 655/2013 mukaan kosmetiikkatuotteita koskevien väittämien on perustuttava riittävään ja todennettavissa olevaan näyttöön. Siksi valmistajien, jotka esittävät väitteitä UVA-suojasta tai laajakirjoisesta suojasta, on oltava hallussaan asianmukaiset testitulokset näiden väittämien perustelemiseksi.
UVA-suojausta koskevat eurooppalaiset vaatimukset
Euroopan komission suosituksessa 2006/647/EY vahvistetaan tärkeä periaate tasapainoisen aurinkosuojan varmistamiseksi.
UVA-suojakertoimen tulisi olla vähintään kolmasosa ilmoitetusta SPF-arvosta.
Esimerkiksi aurinkovoiteen, jonka merkinnässä lukee SPF 30, tulisi tarjota vähintään 10:n suuruinen UVA-suojakerroin. Tuotteen, jonka merkinnässä lukee SPF 50, tulisi tarjota vähintään noin 16,7:n suuruinen UVA-suojakerroin.
Suosituksessa täsmennetään myös, että kriittisen aallonpituuden tulisi olla vähintään 370 nanometriä.
Näiden kriteerien tarkoituksena on varmistaa, että aurinkosuojatuotteet tarjoavat riittävän laaja-alaista suojaa koko UVA- ja UVB-spektrin alueella sen sijaan, että suoja keskittyisi pääasiassa UVB-alueelle.
ISO 24443: UVA-testaus in vitro
Yksi tärkeimmistä kansainvälisistä standardeista, joita käytetään UVA-suojan arviointiin, on ISO 24443:2021, Kosmetiikka – Aurinkosuojatuotteiden UVA-valosuojan määrittäminen in vitro.
Tässä standardissa määritellään in vitro -menetelmä aurinkosuojatuotteiden UVA-suojan karakterisoimiseksi. Menetelmä on suunniteltu tuottamaan UV-spektrin absorptiokäyrä, jonka perusteella voidaan laskea merkitykselliset UVA-suojaparametrit.
Testin aikana erityisvalmisteisiin testilevyihin levitetään tarkasti mitattu määrä aurinkovoidetta. Tuote levitetään huolellisesti, jotta muodostuu edustava kalvo.
Tämän jälkeen mitataan ultraviolettisäteilyn läpäisy tuotekerroksen läpi erityisillä laboratoriolaitteilla. Näytteet altistetaan myös määritellylle UV-annokselle, jotta tuotetta voidaan arvioida säteilytysprosessin jälkeen.
Tuloksena saatavia spektritietoja käytetään in vitro -UVA-suojakertoimen määrittämiseen ja tuotteen UVA-suojauskyvyn arviointiin.
Koska levitystekniikka, levyn ominaisuudet, säteilytysolosuhteet ja laitemittaukset voivat vaikuttaa tulokseen, menettely tulisi suorittaa standardoidun menetelmän mukaisesti kokeneessa laboratoriossa. Standardissa ISO 24443:2021 määritellään nimenomaan in vitro -menettely, jonka tarkoituksena on karakterisoida UVA-suojaus ja määrittää spektriset absorptio-ominaisuudet toistettavasti.
ISO 24442: In vivo -UVA-testaus
UVA-suojausta voidaan arvioida myös ISO 24442 -standardissa kuvatulla in vivo -menetelmällä.
Tällä menetelmällä määritetään UVA-suojaus ihmiskokeissa arvioimalla kontrolloidun UVA-altistuksen aiheuttamaa pysyvää pigmentin tummenemista.
Aurinkovoide levitetään ihon tietyille alueille. Nämä alueet altistetaan sitten tarkasti säädellylle UVA-säteilylle, ja ihon reaktio arvioidaan standardoidun menettelyn mukaisesti.
Tulosten perusteella lasketaan testatun tuotteen UVA-suojakerroin.
In vivo -UVA-testaus edellyttää huolellisesti valvottuja tutkimusolosuhteita, asianmukaista osallistujavalintaa ja pätevää henkilöstöä. Tästä syystä testaus tulisi suorittaa ainoastaan laboratorioissa, joilla on asianmukaista kokemusta ja eettinen valvonta.
Mikä on kriittinen aallonpituus?
Kriittinen aallonpituus on mittari, jolla arvioidaan, kuinka laajalla aallonpituusalueella aurinkovoide absorboi ultraviolettisäteilyä.
Se lasketaan aurinkovoiteen UV-absorptiospektrin perusteella. Korkeampi kriittinen aallonpituus tarkoittaa yleensä, että suoja ulottuu pidemmälle UVA-alueelle.
Euroopan komission aurinkovoiteita koskevan suosituksen mukaan kriittisen aallonpituuden tulisi olla vähintään 370 nm.
Tämä vaatimus auttaa osoittamaan, että aurinkovoide tarjoaa laaja-alaista suojaa eikä pelkästään voimakasta suojaa vain kapealla UV-spektrin osalla.
Kriittistä aallonpituutta ei pidä sekoittaa UVA-PF-arvoon. Nämä kaksi mittaustulosta antavat erilaista tietoa, ja niitä käytetään yhdessä arvioitaessa aurinkovoiteen UVA-suojakykyä.
UVA-ympyrälogo
Monissa Euroopassa myytävissä aurinkovoiteissa on ympyrän sisällä kirjaimet ”UVA”.
Tätä symbolia käytetään laajalti osoittamaan, että tuote tarjoaa UVA-suojan Euroopan komission suositteleman UVA-suojan ja SPF-arvon välisen suhteen mukaisesti.
Tätä symbolia tulisi käyttää vain silloin, kun tuotteen UVA-suojakyky on asianmukaisesti todistettu testeillä.
Valmistajien tulisi siksi varmistaa, että mitattu UVA-suojakerroin täyttää suositellun vähimmäisvaatimuksen, joka on yksi kolmasosa pakkausmerkinnässä ilmoitetusta SPF-arvosta, ja että asiaankuuluvat laajaspektrisuojan kriteerit täyttyvät, ennen kuin pakkauksessa käytetään UVA-suojausta koskevia merkintöjä.
UVA-testitulosten dokumentointi
UVA-testausraportit on säilytettävä osana kosmeettista tuotetta tukevaa teknistä dokumentaatiota.
Tuotetietokirjassa(PIF) on oltava todisteet kosmeettiselle tuotteelle väitetyistä vaikutuksista, jos tuotteen luonne tai vaikutus sitä edellyttää.
Kun aurinkovoiteessa mainitaan UVA-suojaus, laboratorioraportit ja tehokkuutta tukeva dokumentaatio auttavat osoittamaan, että kuluttajille esitetyt väittämät ovat asianmukaisesti perusteltuja.
Asiakirjoissa on yksiselitteisesti mainittava testattu tuote ja käytetty menetelmä, jotta tulokset voidaan yhdistää markkinoille saatettuun valmisteeseen.
Mitä tapahtuu, jos tuote ei läpäise UVA-testiä?
Aurinkovoide voi saavuttaa sille asetetun SPF-arvon, mutta silti se ei välttämättä tarjoa riittävää UVA-suojaa.
Esimerkiksi mitattu UVA-PF-arvo voi olla alle kolmasosa SPF-arvosta tai tuote ei välttämättä saavuta odotettua kriittistä aallonpituutta.
Tällaisissa tapauksissa valmistajien on ehkä syytä harkita uudelleen UV-suodatinjärjestelmää, parantaa valonkestävyyttä, muokata koostumusta tai tarkistaa ilmoitettua suojatasoa.
Merkittävän koostumuksen muutoksen jälkeen tuotteen suorituskyky on testattava uudelleen.
UVA-suojan merkitys aurinkovoiteissa
UVA-testaus on keskeinen osa aurinkovoiteiden suorituskyvyn arviointia Euroopan markkinoilla. Vaikka SPF-arvo mittaa ensisijaisesti suojaa UVB-säteilyltä, UVA-testaus osoittaa, tarjoaako tuote riittävää suojaa myös pidemmillä ultraviolettiaallonpituuksilla.
Euroopan komission suosituksessa 2006/647/EY suositellaan, että UVA-suojakerroin on vähintään kolmasosa pakkauksessa ilmoitetusta SPF-arvosta ja kriittinen aallonpituus vähintään 370 nm. Kansainväliset standardit, kuten ISO 24443, tarjoavat standardoituja menetelmiä UVA-suojan arvioimiseksi in vitro.
Kosmetiikkavalmistajille UVA-testaus ei ole pelkkä laboratoriomuodollisuus. Se tarjoaa tarvittavan tieteellisen näytön, jonka avulla voidaan perustella merkityksellisiä auringonsuojausväitteitä, ylläpitää tarkkaa tuotedokumentaatiota ja tarjota kuluttajille tasapainoista suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyltä.
