
Toisin kuin monet kosmeettiset väittämät, SPF-arvoja ei voida arvioida koostumuksen perusteella eikä laskea pelkästään UV-suodattimien pitoisuuden perusteella. Ne on määritettävä validoiduilla testausmenetelmillä, jotka osoittavat lopputuotteen tarjoaman suojan tason.
Euroopan unionissa aurinkosuojatuotteita säännellään kosmetiikkatuotteina asetuksen (EY) N:o 1223/2009 nojalla. Kosmetiikkasäädöksen noudattamisen lisäksi valmistajien tulisi noudattaa Euroopan komission suositusta 2006/647/EY aurinkosuojatuotteiden tehokkuudesta ja niihin liittyvistä väitteistä. Tässä suosituksessa vahvistetaan periaatteet aurinkosuojatuotteiden väitteiden perustelemiseksi, ja siitä on tullut yleisesti hyväksytty viitekehys koko Euroopan kosmetiikkateollisuudessa.
Ovatko SPF-testit lakisääteisiä?
Kosmetiikkasäädöksessä ei ole erillistä artiklaa, jossa määrättäisiin, että jokaiselle aurinkosuojatuotteelle on suoritettava SPF-testi. Valmistajat ovat kuitenkin laillisesti vastuussa siitä, että kaikki kosmetiikkatuotteita koskevat väittämät ovat totuudenmukaisia, perustuvat riittävään näyttöön eivätkä johda kuluttajia harhaan.
SPF-arvo on tehokkuusväite. Komission asetuksen (EU) N:o 655/2013 mukaan kosmeettisten väitteiden on perustuttava riittävään ja todennettavissa olevaan näyttöön. Koska SPF-luku ilmaisee mitattavissa olevan suojan tason, kyseisen väitteen todentamiseksi edellytetään yleensä asianmukaisia laboratoriotestejä.
Käytännössä kosmetiikkatuotteissa, joita markkinoidaan SPF-suojakertoimella, on oltava testitulokset, jotka osoittavat, että ilmoitettu suojataso on oikea.
Mitä SPF mittaa?
SPF eli aurinkosuojakerroin mittaa, kuinka tehokkaasti aurinkovoide suojaa ihoa ultravioletti B (UVB) -säteilyltä.
UVB-säteet aiheuttavat pääasiassa auringonpolttamia ja edistävät ihovaurioita sekä ihosyövän kehittymistä. SPF-arvo ilmaisee suojan tason, joka on mitattu kontrolloiduissa testiolosuhteissa.
Korkeampi SPF-arvo tarjoaa yleensä paremman suojan UVB-säteilyltä, vaikka suojan kasvu ei olekaan suoraan verrannollista. Esimerkiksi SPF 50 ei tarjoa kaksinkertaista suojaa verrattuna SPF 25:een.
On tärkeää huomata, että SPF-arvo ei mittaa suojaa ultravioletti-A-säteilyltä (UVA). UVA-suojaa arvioidaan erikseen erityisillä testausmenetelmillä, ja sille on asetettu omat sääntelyvaatimukset.
Mitä testausmenetelmiä käytetään?
:n eurooppalaisissa ohjeissa tunnustetaan kansainvälisesti hyväksytyt standardoidut menetelmät SPF-arvon määrittämiseksi.
Perinteisesti SPF-arvoa on mitattu in vivo -kokeilla, joissa aurinkovoidetta levitetään vapaaehtoisten osallistujien iholle tarkasti valvotuissa laboratorio-olosuhteissa. Tämän jälkeen tuotteen kykyä viivästyttää UV-säteilyn aiheuttamaa ihon punoitusta verrataan käsittelemättömään ihoon, minkä perusteella lasketaan SPF-arvo.
Viime vuosina myös validoidut in vitro -menetelmät ovat saaneet yhä suuremman merkityksen. Tieteellinen kehitys ja sääntelytoimet, joilla pyritään vähentämään ihmisillä tehtäviä kokeita, ovat johtaneet vaihtoehtoisten laboratoriomenetelmien kehittämiseen tiettyjen aurinkosuojatuotteiden arviointia varten. Väitteestä ja sovellettavista standardeista riippuen näitä menetelmiä voidaan käyttää, kun ne on asianmukaisesti validoitu.
Miten SPF-arvot luokitellaan?
Euroopan komissio suosittelee aurinkovoiteiden tuotetietojen yksinkertaistamista, jotta kuluttajien olisi helpompi ymmärtää niitä.
Sen sijaan, että korostettaisiin pelkästään tarkkoja SPF-lukuja, aurinkovoiteet luokitellaan yleensä neljään suojaluokkaan:
- Matala suojataso
- Keskitasoinen suoja
- Korkea suojaus
- Erittäin korkea suojaus
Jokainen luokka vastaa tiettyjä SPF-arvojen alueita. Esimerkiksi tuotteet, joiden merkinnässä on SPF 50 tai SPF 50+, kuuluvat luokkaan ”erittäin korkea suojaus”.
Tämä lähestymistapa auttaa kuluttajia vertailemaan tuotteita helpommin ja vähentää samalla harhaanjohtavan markkinoinnin riskiä.
Entä UVA-suojaus?
Eurooppalaisissa suosituksissa korostetaan, että tehokkaiden aurinkosuojatuotteiden tulisi suojata sekä UVB- että UVA-säteilyltä.
Tasapainoisen suojan varmistamiseksi mitatun UVA-suojakertoimen tulisi olla vähintään kolmasosa pakkauksessa ilmoitetusta SPF-arvosta. Lisäksi tuotteen tulisi täyttää suositellut kriittisen aallonpituuden kriteerit, jotka osoittavat laajakirjoisen UV-suojan.
Kun nämä vaatimukset täyttyvät, valmistajat voivat käyttää UVA-logoa, jota käytetään yleisesti aurinkovoiteiden pakkauksissa kaikkialla Euroopassa.
Koska UVA-testaus edellyttää erillisiä menettelyjä ja arviointikriteerejä, sitä pidetään aurinkovoiteen suorituskyvyn arvioinnin erillisenä osana.
Miksi SPF-arvoa ei voida laskea kaavan avulla?
Valmistajat arvioivat toisinaan odotettavissa olevan SPF-arvon tuotteen kehittelyvaiheessa ottamalla huomioon käytettyjen UV-suodattimien tyypit ja pitoisuudet.
Valmiin aurinkovoiteen tarjoama todellinen suoja riippuu kuitenkin monista toisiinsa vaikuttavista tekijöistä, kuten ainesosien jakautumisesta, hiukkaskoolta, emulgoinnista, iholle muodostuvasta kalvosta, tuotteen levitysominaisuuksista ja koostumuksen vakaudesta.
Pienet muutokset koostumuksessa voivat vaikuttaa merkittävästi aurinkovoiteen tehoon, vaikka UV-suodattimet itsessään pysyisivätkin ennallaan.
Tästä syystälopputuotteen laboratoriotestaus on edelleen välttämätöntä.
Mitkä tuotteet vaativat SPF-testauksen?
Kaikilla kosmeettisilla tuotteilla, joiden väitetään tarjoavan aurinkosuojaa, tulisi olla todisteet, jotka tukevat niiden SPF-väitettä.
Tähän kuuluvat perinteiset aurinkovoiteet sekä tuotteet, kuten kasvojen kosteusvoiteet, päivävoiteet, meikkivoiteet, huulirasvat, BB-voiteet, CC-voiteet ja muut kosmetiikkatuotteet, joita markkinoidaan SPF-arvojen perusteella.
Vaikka auringonsuoja esitettäisiin toissijaisena etuna, valmistajien odotetaan todistavan ilmoitetun suojatasonsa.
Pitkäaikaisen aurinkosuojan tehon varmistaminen
Alkuperäisen SPF-arvon osoittaminen on vain osa tuotteen arviointia.
Valmistajien tulisi myös varmistaa, että aurinkovoide säilyttää tehonsa koko suunnitellun säilyvyysajan ajan. Stabiilisuustutkimusten avulla voidaan varmistaa, että valmiste pysyy fysikaalisesti ja kemiallisesti stabiilina ja että UV-suodattimet toimivat odotetulla tavalla normaaleissa säilytysolosuhteissa.
Myös pakkauksen yhteensopivuus voi vaikuttaa aurinkovoiteen tehoon, etenkin jos herkät UV-suodattimet voivat altistua valon, hapen tai pakkausmateriaalin kanssa tapahtuvien vuorovaikutusten vaikutuksille.
Yleisiä syitä, miksi tuotteet eivät läpäise SPF-testausta
Toisinaan aurinkosuojatuotteet eivät saavuta odotettua suojatasoa laboratoriotesteissä.
Tämä voi johtua siitä, että UV-suodattimien tasapaino ei ole optimaalinen, koostumus ei muodosta iholle tasalaatuista suojakalvoa, vaikuttavat aineet muuttuvat ajan myötä epävakaiksi tai valmistusvaihtelut vaikuttavat tuotteen tasalaatuisuuteen.
Jos testit osoittavat, että mitattu SPF-arvo on ilmoitettua arvoa alhaisempi, valmistajien on mahdollisesti muutettava tuotteen koostumusta, tarkistettava ilmoitettua SPF-arvoa tai toistettava testit parannusten jälkeen.